Paljastan nyt aiemmin kuvattujen ja syötyjen muffinssien ohjeen. Ohje muokattu Sara LaFountanilta, jolle kuuluu kiitos inspiraatiosta.
Ansaitsen ehkä jonkun palkinnon, sillä leivoin nämä viime viikonloppuna suoraan sängystä nousseena yöpuvunhousut päällä ja silmät vähän ristissä. Siksi kuvassa myös kahvikuppi, joka herätteli sen verran, että panin biscuitit uuniin paistumaan, enkä esimerkiksi siihen laatikkoon uunin alla, jossa säilytetään uunipeltejä. Vinkkinä: Ota voi huoneenlämpöön heti kun muistat, sillä sitä on helpompi nyppiä taikinaan kuin jääkaappikylmää voita. Toinen vinkki: pane uuni lämpenemään noin 200 asteeseen tai kiertoilmauuni noin 170 asteeseen.
Kinkku-parmesan biscuit
tai Martan tyyliin aurinkokuivattu tomaatti-normijuusto muffinssit
5 dl jauhoja
1 rkl leivinjauhetta
1 tl sokeria
1 tl suolaa
120 g kylmää voita, pieninä paloina
(100 g kinkkua, pieninä paloina) Korvasin pilkotuilla aurinkokuivatuilla tomaateilla
50 g parmesanjuustoa, raastettuna. Itse käytin ylijäänyttä pizzajuustoraastetta.
(½ nippu ruohosipulia)
(1 dl kermaa)Korvasin kermaviilillä.
1 dl maitoa
basilikaa
Muffinssivuokia
Avot, homma lähtee käyntiin sillä, että sekoitetaan kuivat aineet keskenään. Lisätään voi pieninä paloina ja nypitään jauhoseoksen joukkoon. Lisää sitten valitsemasi juusto, aurinkokuivatut tomaatit pilkottuina tai kinkkupalat. Miksei sekaan voisi heittää esimerkiksi kurpitsansiemeniäkin. Kukin makunsa mukaan. Viimeiseksi taikinaan lisätään maito ja kerma. Itse en pidä kermaa jääkaapissa, mutta kermaviiliä sattui olemaan, joten rohkeasti korvasin kerman sillä.
Seuraavaksi poikkesin Saran ohjeista oikein radikaalisti. Sen sijaan, että olisin lähtenyt muokkaamaan taikinasta levyä ja leikkaamaan muotilla ympyröitä, kaivoin kaapista muffinssivuoat ja lapioin taikinan niihin. Jännityksellä muffinssibiscuittini menivät kellimään uunin lämpöön (se 200 astetta omassa uunissani), ja minä hörppäsin kahvin loppuun ja saatoin jopa käydä suihkussa.
Vartin päästä tarkistin tilanteen, ja tulos näytti oikein mainiolta! Muffinssi halkesi kivasti kahtia, väliin sopi juustoa ja kinkkua ja toisessa kädessä pysyi vielä uudelleen täytetty kahvimuki. Voi onnea!
Mainio Martta 