Joulukoristelu 2013

Jouluaatto lähestyy! Viikon päästä pitäisi jo kaikenlaista olla valmiina, kuten lahjat kaikille kilteille tyypeille. Itselläni ja varmasti hyvin monella muulla menee ensi viikko lahjoja metsästäessä. Voin vihjata, että lähipiirini saa taas jotakin itse tehtyä viime vuoden kangaskorien tyyliin. Tämän vuoden askarteluista kirjoitan vasta aaton jälkeen, koska lahjansaajat saattavat vierailla täällä blogissa.

Joulukoristelut ovat menneet kotona omalla painollaan ja tänään kaappeja vähän siivotessamme otimme esille sen määrän koristeita, mitä minä  me näimme sopivaksi. Jos pilkkua aletaan viilaamaan tässä koristeluasiassa, niin sanoisin, että koristelun keskittäminen kannattaa. Pallo siellä, toinen tuolla ja jossakin yksinäinen glitter-köynnös saattaa vain näyttää siltä, että joku unohti koristeita sinne tänne. Kerää vaikka joulupalloja lasivaasiin tai tee asetelma pöydälle koristeista, niin joulu ei leviä kodissa aivan holtittomasti ympäriinsä. Meillä mennään aika hillityllä tyylillä. Tai hillitty on tietenkin subjektiivinen käsite, mutta jossakin rajoissa pysyttiin.

Mutta mitä sitä opastamaan ja besserwisseröimään. Tässä alla kuvia vuoden 2013 joulukoristeluista meillä, joita saatte vapaasti arvostella. Samalla saatte vilkaista vähän, miltä kotimme näyttää muutenkin!

                Joulua jo jännittäen, Martta

Tältä näyttää ruokailuhuoneemme. Tarkka lukija saattaa muistaa, että harmaiden seinien maalaus ei ollut ihan helppo juttu, mutta lopputulos on mielestäni erittäin hyvä.

Tein lehtijuttua varten itse köynnöksiä erilaisista kodintarvikkeista viime vuonna. Popcornista ja kuivahedelmistä kootty köynnös on suosikkini.

Amerikasta lähetetty joulusukka on löytänyt paikkansa jo monena jouluna. Joskus sukasta löytyy hauskoja yllätyksiä.

Piparitalkoiden vieraat jättivät terveiset liitutaulumaalilla maalattuun vieraskirjaamme.

Olohuoneen ikkunaa kiertävät jouluvalot päättyvät joulupallojen täyttämään lasikulhoon.

Oppitunteja maalauksesta

No niin rakkaat ystävät. Muistanette kuinka ylimalkaisesti sanoin maalaavani uuden asunnon ruokailuhuoneen. Siinä lauseessa oli sellaista olankohautus-asennetta: hommahan hoituu hetkessä, ei huolta, leivon pullat kulkaa samalla kun maali kuivuu ja ehkä vielä iltapuhteeksi maalaan Mona Lisan seinää koristamaan.

Väärin.

Seuraavat asiat on nyt opittu

1. Jokainen huone on yllätys

Oikeasti. Tässä asunnossa kävi niin, että päälimmäisten tapettien alta paljastui sodanaikainen ohut seinäpaperi. Yritin varovasti repiä sitä irti betonista, mutta kas, puoli seinää varisi paperin mukana. Sitä luulisi osaavansa, kun on aiemminkin maalannut, mutta jokainen huone on oma yllätyksensä.

2. Tee niin kuin sydän sanoo

Kun K-raudan myyjä kieltää maalaamasta tapetin päälle, älä kuuntele. Risti kätesi ja toivo, että kitillä paikkailtu tapetti pysyy seinällä kun lätkit pohjamaalilla menemään. Myyjä ei tiennyt, että sinun seinäsi on herkkä ja vaatii erityistä kohtelua.

3. Varaa lähettyville halikaveri

Katso, kun maali kuivuu ja paljastaa paikat, joissa fuskasit kittisi kanssa. Kun tapetin saumat alkavat rakoilla, tartu halikaveriin ja rutista. Rasvaa sitten kitistä ja maalista korpuksi kuivuneet kädet, mene nukkumaan ja toivo, että kaikki on paremmin aamulla.

4. Hanki henkilökohtainen assistentti

Assari voi käydä kaupassa, kuntosalilla ja kummilastesi luona sillä välin kun sinä maalaat. Assari voi myös puolestasi meikata ja käyttää puhtaita vaatteita sillä välin kun sinä maalaat. Assari voi hyvin mennä toimistolle ja tehdä työsi, sillä sinä maalaat varmaan vielä joulunakin. Assari ei voi sen sijaan maalata, koska sinun täytyy saada tehdä kaikki itse.

Maalitela märkänä, Martta

Virkattu matto, valmis versio

 

Edellisessä kirjoituksessani kehuin virkkaavani maton vanhoista paidoista. Ja hyvinhän homma lähtikin alkuun. Yllä olevasta kuvasta voitte hyvät lukijat huomioida, että mattoon leikattiin ja virkattiin kolme paitaa: valkoinen, sinivalkoraidallinen ja vaaleanpunainen. Kaikki pitkähihaisia, joista myös hihat hyödynnettiin.

Kolmen paidan jälkeen jäljellä oli vain mustia paitoja, joista yhden leikkasinkin kuteiksi ja aloin virkata maton jatkeeksi. Musta ei kuitenkaan sopinut muiden värien kanssa. Hetken virkattuani huomasin, kuinka matto alkoi muistuttaa härskin värisokean amatöörin virkkaamalta, ja purin mustan pois.

Lisää kudetta löytyi Snurresta, josta ostin lempeän vihreän ja vaalean aprikoosrin värisiä keriä. Snurressa kerimättömät kuteet maksavat 9 euroa kilolta ja kerityt 11 euroa per kilo.

 

 

Valmiina matto sitten näytti tältä! Viikko virkkaamiseen taisi mennä, virkkasin siis joka päivä tunnin, joskus pari. Koukun numero oli kymppi, jolla työ eteni nopeammin kuin ohjeessa. Siksi sovelsin ohjetta omaan mattoon sopivaksi.

Kun jämäkuteista tai vanhoista paidoista virkkaa, niin kudehan saattaa loppua kesken kierroksen. Tarkkasilmäinen huomaa, että omassa matossani kävi niin melkein jokaisella kierroksella. Jämäkuteista ei kannatakaan odottaa saavansa yksivärisen harmonista mattoa, vaan enemmänkin huvikumpu-tyyppisen iloisen luomuksen!

Uusi matto varpaiden alla, Martta

 

Ekokierrätyspihistely tammikuu

 

Kaupungilla kiertää huhu. Sen mukaan Jäähallin kirppis on noussut uuteen kukoistukseen, sinne ovat siirtyneet myymään Vallilan vaatehirmut! Avot, sinne siis tammikuun viimeisenä sunnuntaina.

Odotukset olivat korkealla: Löytyisikö villit hullut neonväriset legginssit? Ostaisinko topin, jota käyttäisin kesällä Turussa? Tinkaisinko jonkin epämääräisen trikoorytkyn, josta kuvittelisin ompelevani jotakin upeaa?

No, en. Kurviin päästyäni jokin ylimaallinen pani stopin kirppariretkelleni. Kaksi automaattia kieltäytyivät ottamasta yhteyttä pankkikorttini myöntäjään ja niin jäin ilman seteleitä. Ja ilman riihikuivaa on turha mennä kirpparille.

 

 

Palasin suimistuneena lähtöruutuun. Mikäli universumi näin selkeästi estää uusien vaatteiden hankkimisen, on aika inventoida vaatekaappi ja katsoa, kuinka paljon uusia vaatteita oikeasti tarvitsenkaan. Siivouksen jälkeen lähti UFF:in keräykseen yksi muovikassillinen, ja toinen kassillinen täyttyi parhaat päivänsä nähneistä trikooihmeistä, joista päätin (älkää naurako, nyt on lama) leikata matonkuteita.

 

Selected femmen toppi muuttui kolmeksi palloksi narua. Aloitin leikkaamisen paidan helmasta ja etenin spiraalimaisesti ylöspäin. Leikkasin myös topin pitkät hihat kuteeksi. Vinkkinä leikkaajille, pitäydy samassa kuteen leveydessä, muuten tulee ongelmia, kun kudetta jatkokäyttää virkkuussa tai muussa.

 

Eipä siinä, en antanut kuteiden kauaa levätä, vaan ryhdyin heti puuhastelemaan. Yllä Selected femmen paita uudessa olomuodossaan virkatun maton alkuna! Ohjeet mattoon täältä.

Muistaakseni ostin topin alunperin parilla eurolla Hietsun kirppikseltä. Toisin sanoen parilla eurolla sain paitsi paidan, myös lopulta kuteita virkkaukseen. Kaupassa nuo kuteet maksavat muistaakseni viisi euroa kilolta tai sinnepäin. Mattoon menee kyllä vielä monta paitaa ja lopputulos tulee olemaan vähintäänkin värikäs. Siitä sitten kuvia myöhemmin!

 

Säästöliekillä, Martta

Pikapikaa jotain pukinkontiin!

Viimeistä viikkoa viedään ennen jouluaattoa. Eilen sunnuntaina kävimme jouluhandlaamassa, eli shoppailemassa tuiskun keskellä. Keskitimme tarmomme yhteen tavarataloon, jonka lastenosastolla joululahjojen antamisen oikea mieli tuli selväksi. Kaikkialla oli aikuisia ravistelemassa legopaketteja, selaamassa kirjoja ja miettimässä vaatteeiden kokoja. Ja se mietintä ei ollut mitään sellaista ”pitäisiköhän Jadejuuliaolivia tästä neuleesta, jossa on poneja ja linnoja ja pellejä ja sata eri väriä”. Ei, meno oli enemmän sellaista otetaan, mihin käsi yltää -tyyppistä tuuppimista. Kirjahyllyn edessä todistin, kun yksi nainen kahmaisi kolme kirjaa hinnan perusteella kainaloonsa ja rynni eteenpäin leluja kohden.

Ehdotan pientä harkinta-aikaa tähän hötkyilyyn. En tiedä lapsista, koska en itse sellainen ole, eikä minulla tietääkseni ole omiakaan lapsia, mutta kai lapset pärjäävät vähemmälläkin roinalla? Martta vetää nyt tähän kankean aasinsillan joulutohinoista virkkaukseen (huomatkaa aasinsilta = joulu, jeesus, jeesuksen aasi!). Alla ohje virkattuihin tossuihin, jotka tekaisee päivässä, varsinkin, jos tuo päivä sattuu olemaan vapaapäivä. Vielä siis ehtii tekaisemaan joululahjaksi, tai sitten tossut voi virkata joululomalla. Jos kiinteä silmukka ja piilosilmukka tai ihan virkkuukoukku eivät ole tuttuja sanoja, kurkkaa vinkkiä täältä.

Virkatut tossut

Tossu aloitetaan kärjestä. Ohje on vapaasti muotoiltu, ja toivottavasti kotonakin muotoillaan ohjetta oman jalan mukaan! Molemmissa kuvissa näkyvissä tossuissa on käytetty useaa lankaa samanaikaisesti. Pinkissä tossussa on Novitan harmaata ja pinkkiä 100% villalankaa virkattuna koukulla numero 5. Ruskea-valkoiset tossut on virkattu kolmella langalla, eli kahdella ruskealla sataprosenttisella villalangalla ja yhdellä valkoisella villasekoitelangalla (Novitan Kelo). Koukku oli numero 8. Valitse langat ja koukut oman käsialan ja mieltymyksen mukaan.

1. Luo 4–5 ketjusilmukkaa. Sulje piilosilmukalla lenkiksi.

2.Virkkaa jokaiseen silmukkaan kaksi kiinteää silmukkaa.

3. Kolmannella kierroksella virkkaa joka toiseen silmukkaan kaksi kiinteää silmukkaa, joka toiseen yksi.

4. Neljännellä kierroksella virkkaa joka kolmanteen silmukkaan kaksi kiinteää silmukkaa ja muihin yksi kiinteä silmukka.

5. Tässä vaiheessa työn olisi pitänyt muodostua kuppimaisen kuperaksi tossun kärjeksi. Kokeile omaan tai kaverin jalkaan, miten kärki istuu. Jos se on näyttää muodostuvan liian leveäksi, kavenna seuraavalla kierroksella parista kohdasta hyppäämällä yhden silmukan yli. Jos kärki on liian pieni, jatka leventämistä vaikka joka kolmannesta tai neljännestä silmukasta (levennä= luo kaksi kiinteää silmukkaa yhteen silmukkaan). Jos kärki on sopiva (hienoa!), voit jatkaa kierroksia virkkaamalla yhden kiinteäsilmukan jokaiseen silmukkaan, jolloin tossu alkaa muodostua tuubiksi jalan ympärille.

6. Kun työ (eli tuubi) on edennyt melkein nilkkaan asti, aloitetaan tossun toinen osa. Virkkaa noin 3/4 kierrosta, sitten virkkaa yksi ketjusilmukka ja käänny. Virkkaa takaisinpäin 3/4 kierrosta kiinteääsilmukkaa, virkkaa yksi ketjusilmukka ja käänny. Jatka tätä, kunnes tossu on napakasti jalkasi pituinen. Tarkoitus on siis virkata jalantie ja ”kouru” kantapäälle.

7. Sulje ”kouru” virkkaamalla silmukat yhteen kantapäästä ja lopeta virkkuu leikkamalla lanka ja vetämällä se viimeisen silmukan läpi.

(8. Huolittele jalantie virkkaamalla vielä sen ympäri kiinteää silmukkaa.)

Ja siinä lahjansaaja nauttii tossuistaan. Ai, että! Todistetusti siis hyvä lahja! Valitettavasti in-the-making -kuvat ja ohjaajan versio puuttuvat kuvista, ne olisivat helpottaneet ohjetta. Mutta Martta kehottaa pyrkimään kohti kuvan mukaisia tuotteita maalaisjärkeä apuna käyttäen. Hyvin se menee!

Tossut jalassa, Martta

Kynttilöin kohti pinkkiä joulua

Martta haluaa nyt kertoa, että mikään, mikä kimaltaa ei voi olla kamalaa. Ei kerta kaikkiaan. Ja voi vinde näistä kynttilöistä voi olla innoissaan. Perjantaina nimittäin jouluaskarreltiin porukalla. Mahtava perjantai! Huvitti, kun tulin Espoosta yöbussissa sylissä glitterikynttilöitä ja decoupage-joulupalloja kassissa ja bussin perällä pohdittiin, mennäänkö Baarikärpäseen (lopulta baarista oli ilmeisesti jonkinlainen lappuäänestys). Martalle riitti askarteluillan glögit. Pikkujoulut on sitten erikseen. Mutta siis, yllä kuva aikaansaannoksistani. Ajattelin laittaa vähän ohjetta tuohon glitterikynttilään, sillä se on helppo, mutta näyttää hienolta.

Glitterikynttilöihin tarvitaan:

Kynttilöitä, valkoiset toimivat parhaiten

Liimaspraytä (hyvinvarustetuista kirjakaupoista ja askarteluliikkeistä)

glitteriä (vaikka Tiimarista)

Teippiä (maalarinteippiä tai tavallista läpinäkyvää)

Mahdollisesti kivanmuotoisia tarroja

Kenkälaatikko

Helppo vaihtoehto: Aseta kynttilä lepoasentoon kenkälaatikkoon, suihki liimaspraytä kynttilän ympäri ja sirottele reilusti glitteriä päälle. Glitteri tarttuu kynttilään liiman avulla ja ylimääräinen kimalle jää kenkälaatikkoon. Tarttumisen varmistamiseksi kynttilää pitää rullailla ja käännellä laatikossa. Näppärää ja siistiä!

Raidallinen vaihtoehto: Tee teipillä raitoja kynttilän ympäri ennen edellä kuvattua toimenpidettä. Muista taittaa teipin loppupää aina kaksinkerroin, että se on helppo repäistä irti. Suihkuta liima, sirottele glitteri ja anna kuivua hetki. Ota sitten teipit pois yksi, ja tadaa, raitakynttilä on valmis!

Kuviollinen vaihtoehto: Liimaa kynttilään tarroja, joissa on selkeä kuvio, vaikkapa piparkakku-ukko tai joulukuusi. Spreijaa liimalla, sirottele glitteriä ja anna kuivua. Irrota tarrat, ja kynttilässä pitäisi olla piparkakku-ukon tai joulukuusen kuvio glitterin ympäröimänä!

Tässä tuloksia. Taaempaan raitakynttilään liimailin vielä blingbling-addiktiossani muovijalokiviä. Niitä ei kannata hirveän ylös liimata, sillä kynttilän liekki saattaa tehdä muovista aika ikävän näköistä ja tuoksuista. Toisaalta ainakin meillä nämä pysyvät koristeina aika kauan, enkä ainakaan ennen joulua niitä sytytä palamaan.

Joulukreisinä, Martta