Virkattu matto, valmis versio

 

Edellisessä kirjoituksessani kehuin virkkaavani maton vanhoista paidoista. Ja hyvinhän homma lähtikin alkuun. Yllä olevasta kuvasta voitte hyvät lukijat huomioida, että mattoon leikattiin ja virkattiin kolme paitaa: valkoinen, sinivalkoraidallinen ja vaaleanpunainen. Kaikki pitkähihaisia, joista myös hihat hyödynnettiin.

Kolmen paidan jälkeen jäljellä oli vain mustia paitoja, joista yhden leikkasinkin kuteiksi ja aloin virkata maton jatkeeksi. Musta ei kuitenkaan sopinut muiden värien kanssa. Hetken virkattuani huomasin, kuinka matto alkoi muistuttaa härskin värisokean amatöörin virkkaamalta, ja purin mustan pois.

Lisää kudetta löytyi Snurresta, josta ostin lempeän vihreän ja vaalean aprikoosrin värisiä keriä. Snurressa kerimättömät kuteet maksavat 9 euroa kilolta ja kerityt 11 euroa per kilo.

 

 

Valmiina matto sitten näytti tältä! Viikko virkkaamiseen taisi mennä, virkkasin siis joka päivä tunnin, joskus pari. Koukun numero oli kymppi, jolla työ eteni nopeammin kuin ohjeessa. Siksi sovelsin ohjetta omaan mattoon sopivaksi.

Kun jämäkuteista tai vanhoista paidoista virkkaa, niin kudehan saattaa loppua kesken kierroksen. Tarkkasilmäinen huomaa, että omassa matossani kävi niin melkein jokaisella kierroksella. Jämäkuteista ei kannatakaan odottaa saavansa yksivärisen harmonista mattoa, vaan enemmänkin huvikumpu-tyyppisen iloisen luomuksen!

Uusi matto varpaiden alla, Martta

 

Ekokierrätyspihistely tammikuu

 

Kaupungilla kiertää huhu. Sen mukaan Jäähallin kirppis on noussut uuteen kukoistukseen, sinne ovat siirtyneet myymään Vallilan vaatehirmut! Avot, sinne siis tammikuun viimeisenä sunnuntaina.

Odotukset olivat korkealla: Löytyisikö villit hullut neonväriset legginssit? Ostaisinko topin, jota käyttäisin kesällä Turussa? Tinkaisinko jonkin epämääräisen trikoorytkyn, josta kuvittelisin ompelevani jotakin upeaa?

No, en. Kurviin päästyäni jokin ylimaallinen pani stopin kirppariretkelleni. Kaksi automaattia kieltäytyivät ottamasta yhteyttä pankkikorttini myöntäjään ja niin jäin ilman seteleitä. Ja ilman riihikuivaa on turha mennä kirpparille.

 

 

Palasin suimistuneena lähtöruutuun. Mikäli universumi näin selkeästi estää uusien vaatteiden hankkimisen, on aika inventoida vaatekaappi ja katsoa, kuinka paljon uusia vaatteita oikeasti tarvitsenkaan. Siivouksen jälkeen lähti UFF:in keräykseen yksi muovikassillinen, ja toinen kassillinen täyttyi parhaat päivänsä nähneistä trikooihmeistä, joista päätin (älkää naurako, nyt on lama) leikata matonkuteita.

 

Selected femmen toppi muuttui kolmeksi palloksi narua. Aloitin leikkaamisen paidan helmasta ja etenin spiraalimaisesti ylöspäin. Leikkasin myös topin pitkät hihat kuteeksi. Vinkkinä leikkaajille, pitäydy samassa kuteen leveydessä, muuten tulee ongelmia, kun kudetta jatkokäyttää virkkuussa tai muussa.

 

Eipä siinä, en antanut kuteiden kauaa levätä, vaan ryhdyin heti puuhastelemaan. Yllä Selected femmen paita uudessa olomuodossaan virkatun maton alkuna! Ohjeet mattoon täältä.

Muistaakseni ostin topin alunperin parilla eurolla Hietsun kirppikseltä. Toisin sanoen parilla eurolla sain paitsi paidan, myös lopulta kuteita virkkaukseen. Kaupassa nuo kuteet maksavat muistaakseni viisi euroa kilolta tai sinnepäin. Mattoon menee kyllä vielä monta paitaa ja lopputulos tulee olemaan vähintäänkin värikäs. Siitä sitten kuvia myöhemmin!

 

Säästöliekillä, Martta