Syksy tulee, muuttolinnut lähtevät

Ja niin lähtee Marttakin, asuttuaan kaksi ja puoli vuotta Harjun kulmalla. Kauas ei kylläkään ole matka, ihan lähelle itseasiassa. Asunto on isompi ja siellä on erillinen keittiö, mikä on ehdoton plussa. Asunnossa on myös kiva efektiseinä jostain 2000-luvun alusta. Ruokailutilaa nimittäin koristaa tummanpunainen tapetti. Ensi viikolla onkin luvassa kyseisen tapetin viimeiset päivät. Punainen tapetti ja viereisen seinän vaalea tapetti otetaan alas, kitataan kuopat ja maalataan nuo pari seinää näteiksi.

Olen valinnut jo väriäkin ja lukenut maaleista. Peli käytäneen Harson ja Kaoliinin välillä. Kaisiitti on aika tymäkkä. Kuka muuten näitä maalien nimiä keksii? Nykyisen asuntoni maalasin Jääruusu-nimisellä valkoisella, joka taittuu ihan pikkiriikkisen vaalenapunaiseen. Sen sävyn huomaa kyllä ehkä vain Innon Marko.

Uuden asunnon maalaus tehdään luultavasti Tikkurilan Jokeri-yleismaalilla. Se kuivuu kosketuskuivaksi parissa tunnissa ja neljän tunnin jälkeen saa jo maalata toisen kerroksen. Tarkoitus olisi kokeilla maalata kakkoskerros niin, että maalitelan päälle laitetaan muovipussi, jolla maalaamalla saadaan aikaan vähän rosoisempaa pintaa. Tällainen kikkailu toimii kai parhaiten jos uskaltaa valita kaksi eri sävyä. Mutta Martta haluaa päästä vähällä vaivalla, niin kokeilemme, jos homma toimisi yhdellä sävyllä. Voihan sitä sitten myöhemmin tuunailla lisää.

Ai niin, ja voinen myös paljastaa syyn muutolle. Vinkki: se ei ole Harjukadun naapurit tai alueen uusi kävelykatuvillitys. Ei edes Piritorin Vaasanaukion uusi Citizen-teltta. Vastaus piileskelee kuvassa alla.

Herkkis-terkuin, Martta

Kesätauko loppui nyt!

Yllä makoilevat kakun jäänteet. Kakku oli ensimmäinen, jonka leivoin kolme kuukautta kestäneen Turun reissun päätyttyä. Kuten viimekin kesänä majaili Martta entisessä pääkaupungissa koko kesän. Siksi siis hiljaisuus. Mutta se rikkoutuu nyt ja oikein ryminällä.

Turkuhan on oikein jees. Martta koki siellä kaikenlaista, kuten lounasdiskon ja Ruisrockin. Kävin myös vahingossa kuokkimassa neljällä mökillä Turun saaristossa saman päivän aikana. Useimmat päivät kuitenkin kuluivat toimistotuolissa rullaillessa, enkä kokenut, että siitä olisi irronnut blogiin mitään mainittavampaa.

Syksy alkoikin sitten vauhdikkaasti monella rintamalla ja on aika palata myös blogin pariin. Aloitetaan ilouutisella. Martan alter egon kirjoittama ja kuvaama ruokajuttu on nimittäin ilmestynyt Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan lehdessä Aviisissa (klikkaa sanasta ruokajuttu). Jutussa on reseptit kaalipastaan ja helpotettun pannacottaan. Molemmat ovat edullisia ja makoisia, jopa niin, että koemaistaja söi puoli lautasellista kaalipastaa ennen kuin tajusi, ettei siinä ole pastaa ollenkaan!

Lehtijuttuja tulee lisää syksyn mittaan ja linkkailen tänne sitten vinkkiä niistä.

Syksyn mittaan on luvassa myös muutto ja jouluunkin pitää jo alkaa pian laskeutua. Kaikenlaista siis. Toivottavasti kaikki Martan ihanat lukijat löytävät myös kesälaitumilta takaisin Martan huomaan, sillä lupaan kirjoitella taas normaaliin tahtiin!

Tohinoissaan, Martta