Aamun suosikki: Skonssit

Skonssit

Olen nyt kaksi vuotta syönyt saman aamupalan jokainen aamu. Siis aivan jokainen aamu. Siihen kuuluu itsetehty mysli ja maustamaton jogurtti, yksi leipä juustolla ja kuppi kahvia. Ennen nykyistä aamiaista oli päivän ensimmäinen ateria usein puuro kuivatuilla taateleilla ja voisilmällä. Ei siinä, tykkään perinteistä ja jos jokin ruoka on hyväksi havaittu niin mitä sitä muuttamaan.

Mutta sitten on niitä aamuja noin kerran vuodessa, kun sitä herää täynnä tarmoa. Kun talviset auringonsäteet muuntuvat heräävässä kropassa selittämättömäksi energiaksi ja sitä ponkaisee pystyyn ja alkaa leipomaan skonsseja! Jos joku nyt pyörittelee päätään, että eihän kukaan ponkaise pystyyn skonssit mielessä, niin yllä kuva todisteena. Skonsseja tein muutama viikko sitten, kun suuntasimme brunssille ystävien luokse. Nämä skonssit saivat mausteisen ja jopa jouluisen vivahteen aprikoosista ja piparkakuista tutuista mausteista.

Tarvitset:

5 dl jauhoja

1 dl kuivattuja aprikooseja pieneksi leikattuna

0,5 dl sokeria

1 tl ruokasoodaa

1 tl leivinjauhetta

teelusikallinen kanelia

teelusikallinen jauhettua pomeranssin kuorta

75 g voita

0,5 dl maitoa

hitunen suolaa

1 muna voiteluun

Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Sekoita jauhot, aprikoosit, sokeri, leivinjauhe, ruokasooda ja mausteet keskenään kulhossa. Lisää huoneenlämpöinen voi pieninä paloina ja nypi käsin taikinaksi. Lisää maito ja vaivaa taikina valmiiksi. Skonssit voi valmistaa joko niin, että kaulitsee taikinasta levyn, josta leikkaa ympyränmuotoisia paloja esimerkiksi juomalasilla ja paistaa sitten leivinpaperin päällä uunissa. Toinen vaihtoehto, jota itse kokeilin, on käyttää muffinssivuokaa. Taputtele skonssitaikina muffinssivuoan koloihin ja paista uunissa. Molemmissa tapauksissa voitele skonsseille kiiltävä pinta kananmunalla ennen kuin tuuppaat uuniin. Paista noin vartti.

Skonssit upposivat hiljalleen Alfabet-pelin lomassa mascarponen ja hillon kera. Ai että ne maistuivat hyviltä ja sopisivat oivasti jokaiseen talviseen aamuun!

Skonsseista taas unelmoiden,

Mainio Martta