Onko nyt lama?

Lamakabanossi

Martta näkee koko ajan merkkejä lamasta ympärillään. Esimerkiksi yyteet. Niitä on nyt joka paikassa. Ja alati kiihtyvä puhe syrjäytymisestä. Ja nyt, toissapäivän automatkalla Oulusta Helsinkiin söin höyrymakkaran. Rehellisen kabanossin. Nyt on siis lama.

Ainoa hyvä puoli tässä on, että moni muistaa yhä 1990-luvun alusta, kuinka lamassa pitää toimia. Kuusi-seitsemänvuotiaas Martta on pannut muistiin ainakin seuraavia asioita:

– Leikkeleet voi leikata puoliksi, niitä riittää kauemmin

– Appelsiinimehua voi jatkaa vedellä

-Kirjekuoria ja monisteiden valkoisia puolia voi käyttää piirtämiseen

-Jauhelihaa voi paistaa ja pakastaa pahanpäivän varalle

En nyt tiedä, kuinka paljon noissa muistoissa on lamaa ja kuinka paljon vain järkevää toimintaa. Mutta lama se siellä lööppienkin perusteella kolkuttelee. Marttakin siis teki omenasosetta kaksi kippoa pakastimeen. En kyllä tiedä, mitä siitä teen. Jotain hyvää ja ilahduttavaa laman juhlistamiseksi.

Aina sanotaan, että ei saa lietsoa lamaa. Mutta ei se ole tyhmä, joka sukanvarteen jotain varaa. Vai ylireagoinko? Onko nyt lama? Miten siihen pitää varautua?

Haluaa tietää, Martta

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s